Tänään säikähdin. Pahasti. Olen ammatissani nähnyt jos jonkinmoista käyttöliittymää. Monet niistä ovat olleet huonoja, suunniteltu sovelluskehittäjän mentaalisen mallin mukaan. Loppukäyttäjiä harvoin huomioidaan, mutta onneksi maailma on kehittynyt siinäkin suhteessa parempaan suuntaan.

Tuli sitten mailissa käyttäjätunnus, salasana ja linkki palveluun, johon tulisi työtunnit merkitä. En hämmästykseltäni muista montako eri ikkunaa aukesi, mutta sen havaitsin etten tajua yhdenkään ikkunan sisällöstä mitään. Jostain sitten ihan vahingossa eteeni pompsahti ruutu, johon olisi voinut tunnit merkitä. En tosin tiennyt miten. Löysin ikkunan nurkasta hieman tutulta vaikuttavan rastin, jonka arvelin sulkevani ruudun. Sulkeutui. Laitoin muut sovellukset kiinni ja läppärin kannen myös. Huomenna sitten paremmalla rohkeudella. Sitä perkelettä minun tulee kuulemma käyttää. En tiedä uskallanko. Pelottaa. SAPin käyttöliittymä vaikutti siltä, että maailma voi räjähtää. Ei sellaisia käyttöliittymiä saa tehdä. Ei saa.

This entry was posted on Monday, April 14th, 2008 at 6:49 pm and is filed under Käyttöön liittyviä, Narinaa.You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.