
Myönnän. Olen suurkuluttaja. Patukkaa, levyä, konvehteja, täytettynä - kaikki käy. Paitsi kookoksella maustettu. Levy menee yhdeltä istumalta. Tumma tai vaalea, aivan sama. Ghanalainen, suomalainen, sveitsiläinen, saksalainen, belgialainen - kaikista löytyy aivan loistavia suun makeuttajia.
Nyt sitten tuli vastaan tähän mennessä suurin oraalinen orgasmi, Suklaisen saksalaiset suklaat. En voi kuin konvehti toisensa jälkeen hämmästellä kuinka hyvää suklaata osataankaan tehdä. Jokainen yksilö maistuu taivaalliselta, jokainen erilaiselta. Minulla ei ole muuta vaikeutta kuin olla ahmimatta konvehteja kertalinttuulla koneeseen. Silloin nautinto, jos ei nyt menisi hukkaan, ainakin heikentyisi.
Oon perso sille, perso tälle, perso elämälle.
Pauli Hanhiniemen Perunateatteri: Perso Elämälle
Entries (RSS)
Ai säkin olet käynyt siellä. Me käytiin just eilen. Harmi että konvehdit maksavat euron kappale…
Itseasiassa Marjut kävi
Mä huomasin lafkan ikkunassa olleet jättimäiset suklaakimpaleet ja himoitsin niitä ittelleni. Seuraavana päivänä mun pöydällä oli setti loistavia konvehteja.