Vuosi 2008 kuvina
Vuosi, tuo ihmisten tapa hahmottaa ajankulumista, on taas kohta vierähtänyt. Nyt järjestysnumeroltaan 2008. Mitä tästä jäi käteen? Tai olisiko mitään edes pitänyt jäädä käteen? Tai edes mieleen? Mitähän sitä tekisi numeron vaihtuessa 2009:ksi? Tuskin mitään erikoista. Valokuvia tuli ainakin otettua.
Tammikuun alussa sain hankittua Nikon D80:en. Nyt vuoden lopussa sain jopa myytyä ensimmäiset kuvani. Olen toki kuvannut paljon aiemminkin, muutaman vuoden breikki oli vaan välissä.
Tässä vuoteni 2008 kuvina.
Kiitos ja entistä parempaa vuotta 2009!
Bussimainos
En muista mitä tässä mainostettiin, ehkä jotain akkainlehteä. Viesti oli kuitenkin hymyilyttävä, mieleenpainuva.
Kamera melkein huoltoon
Kuva: http://www.photoxels.com/nikon-d80-review.html
Nikonin ISO-herkkyyden säätö ei toiminut muuta kuin valikon kautta. Olihan kamera ollutkin minulla jo monta kuukautta. Tammikuun alusta lukien olen kuvannut vehkeellä reilun 10000 kuvaa. Takuulaput mukaan ja Rajalaan. Liike oli juuri muuttanut 10 metrin matkaan uusiin hienoihin tiloihin. Myyjä suhasi ja puhui puhelimessa eikä ehtinyt palvella. Avasin kameralaukun tiskillä, otin kameran käteeni ja kas: ei siinä mitään vikaa ollut. Kamera takaisin laukkuun ja muille asioille. Demoefekti.
Kuvia Ilosaarirockista
Ilosaarirock tuli ja meni, enempi jorinaa tuli kirjoiteltua Joku Kuuntelee -blogiin.
Kuvia tuli otettua varsin paljon, erikoistilauksena lisäksi setti kuvia Mad Sinille.
Ilosaarirockissa ottamiani kuvia voi katsella Flickristä.
Lomografiaa
Kuva: Curbside Prophecies
Jostain syystä eksyin Lomo-sivuille. Minua on pitkään kiehtonut ajatus kuvaamisesta rullafilmikoon kameralla. Lomolla kuvaamisessa ei ole oikeastaan tärkeää edes filmi tai tekniikka vaan Lomon aikaansaama ainutlaatuinen fiilis.
Diana-kamera houkuttaisi kaikessa kehnoudessaan. Velviaa koneeseen ja baanalle. Vielä kun punaista Meg-versiota olisi saatavilla.
Lomo-kauppa
Flickrin Lomo-kuvia
Flickrin Lomo-ryhmä
Nikon D700 julkaistu
kuva: Nikon
Nikon julkaisi uuden, D3:n ja D300:n väliin sijoittuvan, D700:n. Rungon hinta tulee olemaan aika napakka, jossain $3000 tienoilla. Siinä on kaikki ne ominaisuudet, joiden perään olen kuolannut: ISO 6400, nopea sarjakuvaus (MB-D10 akkukahvan kanssa) ja oleellisimmat toiminnot heti käsillä. Niin ja täysikokoinen kenno. Menee vaan joka tapauksessa harrastajan budjetin ulottumattomiin.
Lisää:
Nikon D700 Hands On Preview
D700: summary and photos
dpreview.com
Puolipuuhakas harrasteviikonloppu – katso kuvat
Klaus Thunder
Perjantaina Senaatintorilla oli Karjalan alueen puffi nimeltään Ilo elää Karjalassa. Lavalla veivasi Sanna Kurki-Suonio tjsp, joka ei lämmittänyt sydäntä yhtään. Sen sijaan lohi, muikut ja perunat olivat rasvaisia eli hyviä. Espan puolella Aleksi Ojala uikutti, keikka oli yhtä huono kuin Turussa. Minkä takia mies ei voi olla vähättelemättä itseään? Ihan mainioita biisejä, mutta ei viitsi pitkään kuunnella artistia, joka aloittaa keikan vähättelemällä itseään. Sviddu, asennetta peliin! Katso kuvat.
Asennetta ei puuttunut sen sijaan Klaus Thunderilta ja Vilhelm Meisteriltä elikkäs Klaus Thunder & Ukkosmaine -syntikkaduolta. Jampat pistivät itsensä totaalisesti peliin. Kaikki hymyilivät, aurinko paistoi. Biisit ovat, miten sen nyt sanoisi, nopeatempoisia ja erittäin naiiveja rakkauslauluja, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. Katso kuvat. [edit] Lisää samasta aiheesta.
Lauantaina Särkällä jatkui Särkkä Sail 08 ja ohjelmassa oli mm. pelastautumisharjoitus. Helsingin Meripelastajat opastivat kuinka veteen pudonnut jamppa saadaan takaisin paattiin. Olosuhteet eivät ihan vastanneet todellisuutta: vene oli paikallaan, aikaa oli vaikka hevoset söisi ja nostamiseen oli vielä haavintyyppinen erikoistyökalu. Katso kuvat.
Pekka pelastettavana
Pari venettä harjoituspaikkaa tuonnempana sekopäinen joutsen takoi nokallaan veneen kylkeen ilmestynyttä peilikuvaansa. Ei tainnut olla karkotustoimenpiteellä muuta vaikutusta kuin että nokka tuli pipiksi.
Sunnuntaina sain vaihdettua paattiin peräköyden, 16mm paksun 12-lyödyn köyden pleissaaminen ei vaan onnistunut. Sen sijaan sain tiivistettyä mastonjalan punaisella muovipussilla ja vaihdettua puomitelttaan kiinnitysnarut. Leppoisaa.
Von Hertzen Brothersit Tavastialla
VHB:n keikka lauantaina Tavastialla oli ihan hiton hyvä, kuvista ei vaan tullut mitään. Vastavalo, punainen valo ja hitonmoinen savukoneen savu tekivät homman haasteelliseksi.
100 tuntematonta: #1 Patrik
Tapasin ensimmäisen 100 tuntematonta -sarjastani sattumalta kuvausreissulla Vuosaaressa. Kävelin tuiskussa Aurinkolahden rannassa, kun huomasin niemennokassa jonkun kalastavan. Itsekin kalastusta harrastaneena talvinen avovedessä kalastaminen kiinnosti, puheenaiheen valinta oli siis helppo. Patrik, Pate lempinimeltään oli aktiivinen kalastaja. Edellisenä päivänä saaliiksi oli tullut viisi siikaa, tämän päiväinen saalis oli yksi nätinkokoinen eväkäs.
Rannan läheisyydestä siikaa saa kuulemma vappuun asti, sitten vesi lämpenee ja kalat häviävät kauemmas kylmempiin vesiin. Toinen hyvä kalapaikka alueella on kuulemma Skatanniemi.
Ihmettelin kalavehkeitä, kun kohoja ei näkynyt missään. Pate kertoili siikoja kalastettavan virityksellä, joka koostuu virvelistä ja siiman päässä olevasta painosta sekä koukusta syötteineen. Hyvää kalaonnea!
Rokkikuvaajia
Kuva: Marjut
Alelaarista sattui silmääni ja tarttui matkaani upea kirja rokkikuvaajista ja heidän kuvistaan. Oliver Crasken toimittaman ja Rotovisionin julkaiseman kirjan nimi on Rock Faces – The World’s Top Rock ‘n’ Roll Photographers and their images. Kerrassaan upeita kuvia! Taas oppii ihminen uutta.
Kirjassa esitetyillä kuvaajilla liki kaikilla on oma websaitti, osa tosin aika jäätäviä ja joidenkin domainit oli ehtiny jo joku napata. Mikä ihme se pistää tekemään koko saitin Flashilla!?
- Danny Clinch
- Ian Dickson
- Jill Furmanovsky
- Bob Gruen
- Steve Gullick
- Gered Mankowitz
- Mick Rock
- Kevin Westenberg
- Henry Diltz
- Michael Putland
- Claude Gassian
- Kevin Cummins
Kotimaisia kuvaajia en kovin paljon tunne tahi tiedä, Tomi Palsan kuvista pidän paljon, samoin Jari Kääriäisen.
100 tuntematonta ja minä
Ensimmäistä kertaa kuulin 100 strangers -hankkeesta ja sen suomalaisesta alullepanijasta Pohdiskelevasta Liftarista puoliskoltani. Hanke tuntui kovasti kiinnostavalta ja samalla todella haasteelliselta. Olen kovastikin kiinnostunut ihmiskuvauksesta, mutta kun on luonteeltaan tällainen alku-ujo niin kontaktin ottaminen tuntemattomaan ihmiseen on todella hermoja raastavaa. Ei tulisi minusta kylmien puhelujen soittajaa.
Ensimmäistäkään kuvaa en ole vielä ottanut, mutta kun hanketta näin mainostaa niin pakkohan siihen on tarttua. Aion tehdä kaikki valmistelut, joilla hommaa pystyy helpottamaan. Esittelykortit on tilattu (Moo), kameran idioottiasentoihin (P) on tutustuttu, seuraavaksi pitää miettiä tapoja lähestyä ihmistä luontevasti. Niin ja sitten vaan alkaa toteuttaa hommaa.
Miksi minua moinen hanke kiinnostaa? Ensinnäkin haluan oppia pääsemään yli siitä ylettömästä jännittämisestä, kun joutuu hihasta vetäen keksiä juttua tuntemattoman ihmisen kanssa. Tämä pätee ylipäätään kaikkeen elämiseen. Toisaalta haluan kehittyä paremmaksi valokuvaajaksi.
Kuvia näyttelyssä
No ei toki. Mutta dumpr.net:in avulla saa hahmoteltua, miltä kuvat voisivat näyttää isokokoisena valokuvanäyttelyssä.
Via: John Nack on Adobe
