Vuosi 2008 kuvina
Vuosi, tuo ihmisten tapa hahmottaa ajankulumista, on taas kohta vierähtänyt. Nyt järjestysnumeroltaan 2008. Mitä tästä jäi käteen? Tai olisiko mitään edes pitänyt jäädä käteen? Tai edes mieleen? Mitähän sitä tekisi numeron vaihtuessa 2009:ksi? Tuskin mitään erikoista. Valokuvia tuli ainakin otettua.
Tammikuun alussa sain hankittua Nikon D80:en. Nyt vuoden lopussa sain jopa myytyä ensimmäiset kuvani. Olen toki kuvannut paljon aiemminkin, muutaman vuoden breikki oli vaan välissä.
Tässä vuoteni 2008 kuvina.
Kiitos ja entistä parempaa vuotta 2009!
Fillarointia ja uusi lelu
Uuden lelun avulla pääsen seuraamaan sitä, miten hukassa olen ollut fillaroidessani mm. Keskuspuistossa. Ihan hauska softa. Tsekkaa http://sportstracker.nokia.com/nts/main/index.do
Mitään hyvää sanottavaa ei sen sijaan ole Nokian musiikkikaupasta. Kirjoitan siitä jahka vitutukseltani kykenen.
Bussimainos
En muista mitä tässä mainostettiin, ehkä jotain akkainlehteä. Viesti oli kuitenkin hymyilyttävä, mieleenpainuva.
Sorsia
Sorsastus alkoi tänään puolelta päivin. Olin kovin innokas sorsastaja nuorempana, sitten tuli muita kiinnostuksen kohteita enkä ole asettakaan omistanut lähemmäs viiteentoista vuoteen. Metsästämisessä on jotain primitiivisen houkuttelevaa. Tuntuu tosin paljon hyväksyttävämmältä sanoa syövänsä rehuja ja tykätä vaan lintujen katselusta. Sorsapaisti on hyvää, erityisen mainiolta maistuu itse saalistettu elukka. Sama kalan kanssa. On toisaalta ihan nastaa, että sikaa ja nautaa saa ihan lähikaupasta.
Porvoo ja suklaata
Porvoossa oli lämmintä ja Pieni Suklaatehdas. Todellakin pieni. Ilmastointi pelasi ja suklaa oli ihan taivaallisen hyvää.
Ajatuksena oli mennä kuvaamaan myös Grim Butlersien demon äänitystä, mutta kas kummaa: rumpali oli aamulla liian kännissä.
Grillausta, mökkeilyä ja aiheeseen liittyviä eläimiä
Sain nautittua metsän siimeksen hiljaisuudesta muutaman päivän, tuli sitten samalla tervehdittyä sukulaiset ja syntymäkaupunkikin. Kesäretket ovat aiempina vuosina kohdistuneet lähinnä merelle, siksi oli melkoinen yllätys havaita jo liki unohtuneita lintuja: töyhtöhyyppä, taivaanvuohi sekä useita tunnistamattomia linnuiksi luokiteltavia elukoita.
Yöllä joen yllä lensi lepakoita.
Puolipuuhakas harrasteviikonloppu – katso kuvat
Klaus Thunder
Perjantaina Senaatintorilla oli Karjalan alueen puffi nimeltään Ilo elää Karjalassa. Lavalla veivasi Sanna Kurki-Suonio tjsp, joka ei lämmittänyt sydäntä yhtään. Sen sijaan lohi, muikut ja perunat olivat rasvaisia eli hyviä. Espan puolella Aleksi Ojala uikutti, keikka oli yhtä huono kuin Turussa. Minkä takia mies ei voi olla vähättelemättä itseään? Ihan mainioita biisejä, mutta ei viitsi pitkään kuunnella artistia, joka aloittaa keikan vähättelemällä itseään. Sviddu, asennetta peliin! Katso kuvat.
Asennetta ei puuttunut sen sijaan Klaus Thunderilta ja Vilhelm Meisteriltä elikkäs Klaus Thunder & Ukkosmaine -syntikkaduolta. Jampat pistivät itsensä totaalisesti peliin. Kaikki hymyilivät, aurinko paistoi. Biisit ovat, miten sen nyt sanoisi, nopeatempoisia ja erittäin naiiveja rakkauslauluja, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. Katso kuvat. [edit] Lisää samasta aiheesta.
Lauantaina Särkällä jatkui Särkkä Sail 08 ja ohjelmassa oli mm. pelastautumisharjoitus. Helsingin Meripelastajat opastivat kuinka veteen pudonnut jamppa saadaan takaisin paattiin. Olosuhteet eivät ihan vastanneet todellisuutta: vene oli paikallaan, aikaa oli vaikka hevoset söisi ja nostamiseen oli vielä haavintyyppinen erikoistyökalu. Katso kuvat.
Pekka pelastettavana
Pari venettä harjoituspaikkaa tuonnempana sekopäinen joutsen takoi nokallaan veneen kylkeen ilmestynyttä peilikuvaansa. Ei tainnut olla karkotustoimenpiteellä muuta vaikutusta kuin että nokka tuli pipiksi.
Sunnuntaina sain vaihdettua paattiin peräköyden, 16mm paksun 12-lyödyn köyden pleissaaminen ei vaan onnistunut. Sen sijaan sain tiivistettyä mastonjalan punaisella muovipussilla ja vaihdettua puomitelttaan kiinnitysnarut. Leppoisaa.
Hyvää pääsiäistä!
Hyvää pääsiäistä kaikille. Huomenna nokka osoittaa maakuntiin, sitten viikko lomaa ja aprillipäivänä uusien haasteiden kimppuun. Ei sillä että vanhassakaan mitään vikaa olisi ollut. Työmatka pitenee merkittävästi, mutta toivottavasti pääsiäisenä saa riittävästi lammasta, että jaksaa taas.
Viikon varrella mieleen jääneitä asioita
Mitäs opin tällä viikolla, mitäs mieleeni jäi? No ainakin sen, että projektit alkavat aina myöhässä. Ja sitten on jo kiire.
Virheitä
Kollegaltani kuulin mainion Warren Buffettin sitaatin: “Those that do not make mistakes do not make decisions. Those who do not make decisions do not lead.”
Samaa aihetta jatkaen, toisena tärkeänä johtamisominaisuutena pidän kyvykkyyttä nopeisiin päätöksiin. On toissijaista onko päätös oikea – oleellista on tehdä päätöksiä sillä oikealla tiedolla, joka on juuri päätöshetkellä käytettävissä ja perustella päätös myös tällä tiedolla. Usein joudutaan toteamaan, että päätös oli lopulta ‘väärä’. Oleellisinta on, että asiat rullaavat eteenpäin. Jos odotat oikeata, ehdotonta, lopullista totuutta, saat odottaa sitä maailmanloppuun asti. Tämä pätee usein myös itsensä johtamiseen.
Ja mitäs opin tällä viikolla?
Mitäpä mieleeni jäi tältä viikolta? No ainakin sen, että
- Kommunikointi on vaikeaa. Se mikä toimii yhden henkilön kanssa, sen toinen tulkitsee aivan eri tavalla omista taustoistaan johtuen.
- Kotikäyttöön suunnatut printterit ovat kehittyneet kymmenessä vuodessa huimasti.
- Ymmärrän vähän paremmin rajoja.
- Asiat loksuvat aina lopulta paikalleen.
- Omena-hotellit ovat karuja, mutta hinta-laatu-suhde on kohdallaan.
- Herkistyn edelleen vahvasta musiikista.
- Jos aikoo kuvata keikoilla niin kannattaa olla hyvissä ajoin paikalla. Jotta pääsee lavan eteen.
- Aschanilta saa hyviä paakkelseja.
- On typerää kerjätä verta nenästään, jos sen voi välttääkin.
- Dynamossa tuntee olevansa kuin kotonaan. Ja olut on siellä halpaa.
- Kamerani optiikka ei oikein riitä keikkakuvaukseen.
Kaiken kaikkiaan takana alkaa olla varsin loistava viikko. Kolme hyvää keikkaa tuli koluttua: Ismo Alanko Teholla Kuudennella Linjalla, Tero-Petri Dynamossa ja Kauko Röyhkä & Riku Mattila Klubilla. Asunto meni kaupaksi ja talous alkaa tasapainottumaan, työrintamalla on positiivista sykettä ja tulee hyvä olo kun katsoo pöydän toiselle puolelle. Kilpailunjärjestäjäkurssille oli tarkoitus vielä mennä, mutta se ei aivan onnistunut.
Asuntovelattomuutta
Kämppä meni kaupaksi. Ei ihan sillä hinnalla kuin olisi ollut oikein saada, mutta kuitenkin. Ah, tätä asuntovelattomuutta.
Johtajuudesta
Jon Ferguson kirjoittaa osuvasti asioista, joilla voit mitata oletko todella johtamassa vai luistamassa vastuustasi johtaa. Huomaan itsekin monesti varovani asioiden kanssa etenemistä sen sijaan, että luottaisin itseeni ja rokkaisin vaan eteenpäin. Uskaltaisin epäonnistua.
Samaan johtamiskategoriaan kuuluu loistava saitti a´la Scott Berkun, jonka vinkkasi Marjut. Tiedätkö, miksi ihmiset eivät noteeraa sinua?
Mitä opin tällä viikolla?
Tuntee olevansa elossa, kun tuntee. Vielä kun tuntee oppivansa, tuntuu paremmalta. Tällä viikolla olen oppinut ainakin seuraavia asioita:
- Kuolemaan ei totu koskaan, eikä tarvitse tottuakaan. Ja toivottavasti en totu siihen koskaan.
- Lightroomissa saa säädettyä tasoja todella helposti ja visuaalisesti.
- Lightroomin tägäykset ei oikein futaa Flickrin kanssa.
- Helsingissä saa hyviä tapaksia.
- Osaan jo jonkun verran projektinhallintaa.
- Silloin on hyvä olla, kun sitä ei tarvitse jatkuvasti miettiä.
- Ourit-saaren perälle asti ei pääse vapaasti kävelemään.
- Lapinlahden sairaala-alue on todella kaunis.
- En ymmärrä kovinkaan paljon Wordpressin kustomoinnista ja palautelomakkeiden virittämisestä.
- Wordpressin käyttäjäoikeuksien määrittely on toteutettu varsin mainiosti.
- Ihmisiä on todella vaikea saada sitoutumaan harrastusprojekteihin.
- Kiinalainen yllättää aina.
- Digiboksi on pääsääntöisesti perkeleen keksintö.
- Digiboksi pystyy tallentamaan yhtä aikaa ohjelmia kahdelta kanavalta.
- Uutta vaatetta ei välttämättä kannata laittaa vaaleiden vaatteiden kanssa samaan koneeseen.
- Jotkut ihmiset ovat ihan luonnostaan vittumaisia tai sitten kasvatettuja sellaisiksi.
- Vihreillä ei ole hallitusvastuussa ollessaan paljonkaan annettavaa.
- Ysipallon aloitus kannattaa lyödä pienemmällä forssilla kuin täysillä.
- Sideways on hyvä elokuva.
- Maa voi olla jäässä vaikka se näyttää vaan märältä ja sulalta.
- Yrjö Kukkapuro on tehnyt hienojakin tuoleja.
- 10 tuntia unta on riittävä määrä.
- Jyrki Katainen näyttää samalta livenä kuin telkkarissa, ja sillä on kersa.
- Kuvaan enemmän pysty- kuin vaakakuvia.
- Vaatii tolkuttomasti aikaa, että oppii ymmärtämään itseään.
- Muutoksen huomaaminen tuntuu monesti hyvältä.
- Läppärin näytön kalibroiminen on vaikeeta.
Tässä nyt alkua. Nämä ovat siis vain ihan henkilökohtaisia tuntemuksiani eivätkä mitään oikeita totuuksia.
Herra Tossavainen lepää rauhassa
Tossu, Tohveli, Herra Tossavainen, Puhvis, Nuhvis, Herra Silava, Jakkis, Jakke Jääkäri, Poitsu, Poissu, Jakke Petteri oli mainio katti. Hyvin luonteikas, hyvin leppoisa ja omalla tavallaan hyvin hämärä. Katille ehti tulla melkein 14 vuotta tauluun kunnes diabetes alkoi vaivata ja mahasta löydettiin kasvain. Nyt Nuhvis ulkoilee autuaammilla ulkoilumailla. Ei puske enää Tossu.
Tehostusta
Ismo Alanko Teholla: Päästänkö irti
MySpacessa on kuunneltava muutama biisi 27.2. julkaistavalta Ismo Alanko Teholla -kokoonpanon Blanco Spirituals levyltä. Ismo Alanko Teholla toimii. Duo on paljon enemmän kuin osiensa summa. Odotan isolla innolla levyä.
Me aletaan käärimään fyffeä
Hieman kärjistetty ja melkein elävästä elämästä. Ketonen & Myllyrinne olivat parhaimmillaan aivan loistavia.
Ja pari muuta loistopätkää samoilta tekijöiltä:
Palaveri
Palkkaneuvottelu
Juhlallista
Seremoniat sujuivat hienosti, juhlapaikka oli hieno ja hääpari oli onnellinen. Kakku oli juustoinen. Kiitos ja onnea!
Tulipa käytyä samalla pitkästä aikaa kotiseutuvillakin.
Hyvää, mukavaa, onnellista, rauhallista, iloista
Parasta mahdollista joulua kaikille, toivotan.
Niin, näin tänään Sokoksen vierustalla kaksi jouluhuoraa, tai siltä ne ainakin näyttivät. Ei tullut kuvattua, rohjennut nyt ihmisiä tuosta vaan kuvaamaan. Tyttösillä oli joku Aja sisään -kyltti käsissään ja tarjoilivat namuja. Hieman irvokasta.
Oi kuusipuu
Tilasinpa sitten kuusen jouluksi kotiin, näppärästi intterwebistä, kun en moista viitsinyt takapihalta mennä kaatamaan. Homma kuulosti kovasti helpolta ja mukavalta, riskinä tietty oli, että kuusi on vain lajikkeeltaan tunnistettavissa ja joulupuuksi laskettavissa. Joulukuuset.net lupasi kuusen toimituksen himaan asti, mikäs sen mukavempaa autottomalle ja aina kiireiselle kaupunkilaiselle. Pikku-kuuselle (1-1,4 m) hintaa luvattiin 19,50 €, mikä tuntui kovasti kohtuulliselta.
Tilauslomakkeesta ei tullut vahvistusviestiä selaimeen eikä mailiini ja lomakkeen ohjaus vaan pompsahti saitin etusivulle. No, eiköhän tuo tuosta, saitti ei muutenkaan niin kovin kummoinen ollut. Olivat vaan unohtaneet uudelleenohjauksen, ajattelin.
Puolen viikon huiskeilla puoliskoni muistutti kysymällä kuusen toimitusajankohtaa. Samalta taholta tuotiin minulle tiedoksi, että kuusia roudataan torstaina 20. ja perjantaina 21. päivä. Haistoin palaneen käryä, olin toivonut kuusen toimituspäiväksi sunnuntaita. Mailia joulukuuset.net:iin, josta sain pikaisen vastauksen. Puhelimellakin oli yritetty tavoittaa.
“Hei!
Oletteko tehneet tilauksen nettikaupan kautta? Teidän nimellä ei ole kyllä tullut tilausta. Rekisteröidystä tilauksesta tulee aina asiakkaalle sähköpostiin vahvistus. Nämä viimeiset päivät ovat jo aika ruuhkaisia mutta eiköhän me vielä teille kuusi saada J
Eli 1-1,4m metsäkuusi.
Täytyy vielä kysyä kuljettajilta että mikä päivä heille nyt sopii parhaiten.
Luulen että kuusi tuotaisiin huomenna torstaina jossain vaiheessa. Onko ok?”
Torstaiaamuna sain tekstiviestin, jossa kerrottiin kuusen toimittamisesta ennen puoltapäivää. Takaisin duunista himaan etätoihin ja kuusta odottamaan. Vaille kaksitoista kuusi oli alaovellani. Saitilla oli ilmoitettu, että kuusi maksetaan käteisellä, kun se toimitetaan. Yllätyksekseni puusta tuli vielä 9,50 €:a kuljetusmaksua, josta ei tilauksen yhteydessä mainittu mitenkään. Kuskilla ei sitten ollutkaan antaa vaihtorahaa ja lupasi lähettää laskun.
Pientä säätämistä koko prosessissa siis oli, mutta lopputulema oli hyvä. Sain edullisen kuusen varsin vaivattomasti ja palvelu joulukuuset.net:istä oli koko ajan oikein ystävällistä. Asiakaspalvelun ystävällisyyden ja ammattitaidon merkitystä ei voi väheksyä. Huonon asiakaspalvelun jälkeen olisin epäilemättä mennyt linjoja pitkin.
Kuusi on ainakin sen luvatun maksimin l. 1,4 m pitkä, toivottavasti mahtuu avattuna sisälle.
EDIT: Kuusi oli todella priima ja arviolta 1,7 m korkea. Enpä olisi uskonut, että intternetistä tilaamalla saa näin hyvän ja tuuhean kuusen.
Älä ota kuvaa
R.E.M:in Bad Day on perusfiilikseltään hyvin usein omaani osuva ja videokin asettuu makuasteikkoni yläpäähän. Loistavaa, sanon.
Vaarallista
Ensimmäistä kertaa röökipaksien varoitustarrat todella hätkähdyttivät. Keuhko-, hammas- ja sairaalakuvat laittoivat valitsemaan vähiten yököttävän näköisen kartongin. Todennäköisesti pelotusvaikutus kuitenkaan ei kauaa kestäisi, vaikka moinen pakote ilmestyisi Suomeenkin. Ihmisillä on tapana tottua asioihin. Kipuunkin tottuu.
Palloja pusseihin porukalla
Tuli järjestettyä kavereille kutsuskabat. Pelattiin 9-palloa, sekä 7-palloa kertakuolemaversiona. 9-pallo-osuuden vei Kuikka, viime vuoden mestari Jani tuli hyväksi kakkoseksi. Minä ja Zhang jäätiin sijoille 3.-4. Muut sijoitukset julkistan pikapuoliin.
Sudden death 7-ballin vei lopulta allekirjoittanut.
